
Fataluku mak dalen nasionál ida ne’ebé uza nu’udár dalen ba loron-loron iha Distritu Lautén, no maioria ema Lospalos hatene ko’alia Fataluku.
Fataluku mak kultura ida ne’ebé oras-ne’e eziste iha rai-Lospalos. Populasaun uza lia-Fataluku nu’udár instrument komunikasaun ba loron-loron nian . Maibé mekanismu sira atubele dezenvolve ita-nia lian rejionál hafoin nafunan.
Ami NGO Kaliuete iha intensaun boot duni atubele haburas nomós defende valor kultura Lospalos nian ne’ebé ohin kona ameasa boot. Dalen ne’e bele lakon bainhira makdalen sira la hakaas an atu haburas, hametin ho dezenvolve.
Ami haree-hetan katak populasaun-Fataluku hetan difikuldade sira boot hodi hakerek lia-Fataluku bainhira rona ba ema ka radio no seluk tan.
Ida-ne’e ezemplu ida ne’ebé fó-haree katak ema Lospalos ko’alia Fataluku de’it laho hakerek. Tan ne’e, tuir ami-nia haree, ema Lospalos ne’ebé lee lia-Fataluku harabat difikuldade sira boot purke tenke lee neineik de’it ka nu’udár dalen raiseluk ida.
Ho razaun hirak ne’e, ami-nia NGO ne’ebé foin harii iha tinan ida-ne’e halao workshop ho tema Fataluku vari nu kere-kere (Rona ho hakerek Fataluku).
Workshop ne’e halao iha Dili-Taibessi durante loron 2 nia laran, hahu iha dia 6-7 de Marsu 2009. Partisipante hamutuk sanulu resin lima, sira senti kontenti teb-tebes tamba Dr. Thomas (Sorotmalai) van Engelenhoven husi Laiden University Holanda, hakarak mai fo workshop kona-ba kultura Lospalos liu-liu kona-ba dalen Fataluku no dalen sira seluk ne’ebè ema barak dehan besik atu mate ona, hanesan dalen Makuva/Lovaya lukuni.
Nia haforsa no fo motivasaun bo’ot mai ami atu oinsa bele haburas, hametin, no defende kultura ami nia beila sira, uma lulik, rai lulik, fatuk lulik, au lulik, be lulik ne’ebè, tasilulik, no buat sira seluk tan. Ami rain nain, Fataluku nia gerasaun foun mak sei hamutuk lori todan ida ne’e.
Atu haburas kultura Fataluku, ami fiar katak kolega sira ne’ebè senti no hatene-an katak sira ema Lospalos, sei hamutuk ho ami atu hakat ba oin hodi haburas, defende kultura Lospalos nia husi lalaok sira ne’ebè bele hamate kultura ita nian.
KALIUTE (Seruan untuk keselamatan)
RUSUMALAI
Filed under: Kaliuete
Hau nudar ema lospalos no Fataluku nia oan-ida hau senti kontente tanba maluk sira husi NGO KALIUTE iha interese duni atu promove ita nia lia-Fataluku nudar mos identidade ema-Fataluku sira nian. Hakuak boot no Parabens ba imi hotu. Purupalere’ere lanura,,,,,,,!!!
obrigado bro…..Kaliuete imarlauhana e tolunana; lukun ho hopon ivi vari ucute navar afa fanum emerpela